Suomesta puhutaan usein lintukotona ja maailman onnellisimpana maana, mutta onko se sitä enää? Suomen turvallisuustilanteesta ja sen muutoksista keskusteltiin Avarn Securityn 100-vuotisjuhlavuoden paneelikeskustelussa. Keskusteluun osallistuivat toimitusjohtaja Niclas Sacklén Avarn Securitylta, toimitusjohtaja Timo Lehtimäki Erillisverkoista ja futuristi Elina Hiltunen.
Viime aikojen tapahtumat Euroopassa ja koko maailmassa ovat ravistelleet turvallisuudentunnetta myös Suomessa. Turvallisuusalan asiantuntijat katsovat tulevaisuuteen silti luottavin mielin, mutta muistuttavat varautumisen tärkeydestä.
- Suomi on ja tulee olemaankin hyvä paikka, mutta esimerkiksi maailmanlaajuinen pandemia ja Ukrainan sota ovat karsineet sinisilmäisyyttä. Meidän on tehtävä paljon työtä, jotta turvallisuus säilyy, sanoo Erillisverkkojen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki.
Avarn Securityn toimitusjohtaja Niclas Sacklén arvioi, että turvallisuudentunteeseen tuudittautuminen voi tehdä Suomesta tietyllä tavalla suojattoman.
- Meilläkin on nyt herätty Ukrainan sodan myötä. Mutta ei pelkästään Suomi ole ollut sinisilmäinen, vaan koko maailma. Myös koronapandemia yllätti kaikki täysin housut kintuissa, vaikka oli monta vuotta puhuttu, että joku pandemia tulee pian, Sacklén sanoo.
Omat haasteensa turvallisuuteen nyt ja tulevaisuudessa tuo digitalisaatio, jonka osalta maailma muuttuu valtavalla vauhdilla.
- ICT-alan näkövinkkelistä maailma on millisekunnin päässä. Me Erillisverkoilla vastaamme siitä, että viranomaisilla on käytettävissään tehokkaat välineet häiriötilanteissakin. On tietoliikenneyhteydet, langatonta ja kiinteää. Mitä halutaan pitää omissa käsissä ja miten pystytään pitämään kiinni digitaalisesta itsenäisyydestä? Lehtimäki kysyy.
Jatkuva turvallisuustyö pitää Suomen raiteillaan
Suomen turvallisuutta ylläpidetään usean tahon yhteistyönä. Futuristi Elina Hiltunen muistuttaa, että turvallisuuden eteen tehdään jatkuvasti hiljaista työtä.
- Työtä tehdään jatkuvasti, siksi Suomella menee niin hyvin. Esimerkiksi puolustusvoimat varautuu jatkuvasti erilaisiin uhkakuviin, näistä ei suuri yleisö tiedä. Tänä päivänä kukaan ei kiellä, ettei ollut hyvä asia säilyttää yleistä asevelvollisuutta, hän sanoo.
Toisaalta suuren yleisön ei välttämättä tarvitsekaan tietää, millaista turvallisuustyötä Suomessa tehdään, vaan riittää, että viranomaiset ovat tehtäviensä tasalla.
- Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan tuli yllätyksenä valtaosalle, mutta ei esimerkiksi meidän viranomaisasiakkaillemme, Lehtimäki sanoo.
