Turvallisuusala on Suomessa yksi niistä aloista, jotka kaipaavat lisää hyviä työntekijöitä. Alan työtehtävistä ja arvostuksesta keskusteltiin Avarn Securityn 100-vuotisjuhlavuoden paneelikeskustelussa. Keskusteluun osallistuivat futuristi Elina Hiltunen, toimitusjohtaja Pekka Kauranen Musiikkitalosta, ohjelmajohtaja Anna-Maija Ahonen Aalto University Executive Education Oy:stä (Aalto EE) sekä henkilöstöjohtaja Marko Kannonmaa Avarn Securitysta.
Alan matala arvostus ja osittain väärät käsitykset alan työtehtävistä ovat hankala yhtälö, jonka kanssa turvallisuusala joutuu painimaan rekrytoidessaan uusia työntekijöitä. Avarn Securityn henkilöstöjohtaja Marko Kannonmaa kertoo, että hyvien työntekijöiden saaminen on haastavaa.
- Turvallisuusala on alana usein läpikulkuala. Kun yhteiskunnassa menee hyvin, meillä on vaikeuksia saada työntekijöitä. Alan arvostusta pitäisi ehdottomasti saada nostettua alan ansaitsemalle tasolle, Kannonmaa sanoo.
Teknologia saattaa tuoda tähän helpotusta, sillä sen myötä työtehtävät muuttuvat ja monipuolistuvat entisestään. Musiikkitalon toimitusjohtaja Pekka Kauranen pohtii, että teknologia sopisi esimerkiksi tapahtumien lipuntarkastukseen korvaamaan ihmistyöntekijöitä.
- Meillä on tällä hetkellä parikymmentä avarnilaista töissä konserteissa. Tämä on kieltämättä kustannustekijä, jota haluaisimme pienentää, mutta tällä hetkellä se ei ole mahdollista. Pidän vähän vanhanaikaisena sitä, että konserttivieraat tulevat paperilipun kanssa, ja ihminen tarkistaa lipun. Lipun voisi tunnistaa myös teknologian avulla: onko vieraalla lupa mennä sisälle vai ei, Kauranen kaavailee.
Turvallisuutta valvotaan jo monipuolisesti teknologian avulla. Panelistit ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että esimerkiksi robotti ei korvaa asiakaspalveluhenkistä vartijaa.
- Jos tulee esimerkiksi joku erikoistilanne, robotti ei ymmärrä, mitä ihminen yrittää selittää sille. Asiakaspalveluhenkisyydellä taas on iso merkitys alalla. Eräs tuttavani toimi aiemmin myymälävartijana ja kertoi, että työ oli välillä lähempänä sosiaalityöntekijän työtä, kertoo futuristi Elina Hiltunen.
”Vartijat eivät seisoskele pistooli lanteilla”
Yksi haaste turvallisuusalan rekrytoinneissa on se, että monilla on kapea kuva siitä, millaista työtä alalla tehdään ja millaisia mahdollisuuksia se voi tarjota. Ohjelmajohtaja Anna-Maija Ahonen Aalto EE:stä muistuttaa, että turvallisuusalan työntekijät ovat sitoutuneita, ja alalla tarvitaan paljon muutakin kuin turvallisuusosaamista.
- Pitää olla ihmissuhdeosaamista, liiketoimintaosaamista sekä kykyä luoda skenaarioita siitä, mihin maailma on menossa. Päivittäin pitää osata nähdä sekä lähelle että kauas, ja tietää, mitä on tulossa, ja mihin pitää varautua. Pitää olla ketterä ja käyttää intuitiota, Ahonen sanoo.
Näkyvin osa turvallisuusalan työtä ovat usein vartijan työt. Marko Kannonmaan mukaan monilla on kuitenkin vääristynyt mielikuva siitä, millaista se on.
- Vartijat ovat nykyään hyvin kielitaitoisia ja asiakaspalveluhenkisiä ihmisiä, joilla on alalla tarvittavia teknisiä taitoja. Alalla tarvitaan diversiteettiä ja sitä meilläkin on jo: tasoittunut sukupuolijakauma, eri kansalaisuuksia sekä erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, Kannonmaa kertoo.
Pekka Kauranen allekirjoittaa asiakaspalveluhenkisyyden tarpeen vartijan työssä.
- Meillä vartijoilta kysytään mitä erilaisempia asioita ja he ovat ymmärtäneet asiakaspalvelun merkityksen. Vartijat eivät näytä pamputtajilta tai seisoskele pistooli lanteilla, vaan he pystyvät neuvomaan, opastamaan ja luomaan turvallisen ilmapiirin, hän sanoo.
Turvallisuusala on muuttunut paljon viime vuosien aikana ja tulee muuttumaan edelleen. Futuristi Elina Hiltunen arvioi, että yhteistyö eri tahojen kanssa nousee tulevaisuudessa isompaan rooliin.
- Turvallisuusalan työn monipuolisuus tekee alasta toivottavasti kiinnostavamman, kun nuoret miettivät urapolkujaan. Alalla on paljon mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa ja uskon, että ala kehittyy vielä laaja-alaisemmaksi. Kirsikkana kakun päällä on teknologia, jota tarvitaan alan jokaisessa ammatissa.
